Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Monet eivät kuitenkaan tunne itseään. Meillä on vahvuuksiemme lisäksi sokeat pisteemme ja taitamattomuutta. Reflektio on kyky jäsentää ja selvittää omia ajatuksia tavoitteena kehittyminen. Valmennus aikaansaa kykyä itsereflektion käyttämiseen kasvuun johtajana ja ihmisenä.
Tunnustan nöyrästi, etten 15 vuotta sitten tiennyt mitä tarkoittaa reflektointi, saati itsereflektio. Olen tekninen taustaltani, eikä sellaiset käsitteet luonnostaan kuuluneet investointiprojektien, globaalin asiakasyhteistyön eikä liiketoiminnan johtamisen maailmaan. Nykyisen valmentaja-ammattini alkutaipaleella kysyin eräässä koulutuksessa valmentajakollegalta, mitä sana reflektio tarkoittaa, ja kollega kuiskasi että ’haloo Risto, sinun kannattaa tuosta asiasta pitää nyt suu kiinni ja olla hiljaa, ettei noin paha tietämättömyys paljastu.’ Otin sen jälkeen selvää asiasta. Hyvä muisto, kiitos Laura 🙂
Wikipedia määrittelee seuraavasti: ’Reflektio on yleiskäsite niille kognitiivisille ja affektiivisille toiminnoille, joilla yksilö pyrkii selvittämään kokemuksiaan tavoitteenaan uuden tiedon konstruointi tai uusien näkökulmien löytäminen. Reflektio on välttämätön sekä yksilön että organisaation oppimiselle. Syvällinen oppiminen edellyttää teorian ja käytännön ymmärtämistä. Reflektiivisessä prosessissa pyritään tähän tietoiseen ymmärtämiseen.’
Käytännössä johtaminen on joukkuelaji. Se on itsensä ja muiden edesauttamista onnistumaan. Johtajalta odotetaan taitoa havainnoida ja ohjata omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään. Ja hänen odotetaan edesauttavan samaa muissa ihmisissä.
Väitetään, että monet eivät tunne itseään. Meillä on sokeat pisteemme, uskomuksemme itsestämme, virheettömyyden illuusiotakin. Tyypillisiä aiheita reflektioon ovat: tapani ajatella, reaktioni erilaisiin tilanteisiin, tunnetaitoni, kommunikointitapani, sidokset ihmisten välillä, näkökulmieni laaja-alaisuus, toimintani kriisitilanteissa, oman tekemiseni punainen lanka, ratkaisevat hetket johtajana, mitä ajankäyttöni heijastaa, tyypilliset käyttäytymistyylini, vahvuuteni, puutteeni, pimeät puoleni, pelkoni, epäonnistuminen ja häpeä, kompleksisten ongelmien etiikka ja ratkaisut, johtamisen paradigmat, viestintätilanteet, stressikäyttäytymiseni. Monimuotoisia aiheita, ja juuri siksi reflektio toimii niissä.
Johtajuusvalmennus auttaa tietoisuuteen omasta itsestä ja kykyyn ohjata itseä, siis myös itsereflektioon. Taitoon ei ole taikanappulaa, siihen on saatava oivallusta, sitä on harjoiteltava. Se matka on hyvin avartava, vaikka joskus tuskainenkin. Aikanaan itse olisin tarvinnut juuri noita taitoja. Olisin ollut monin kohdin parempi, moni virhe jäänyt tekemättä. Kaduttaa vieläkin, etten selvittänyt johtamisen tuen ja valmennuksen mahdollisuuksia, ja hankkinut sitä itselleni.
Tässä päivässä todellisuuden näkeviä ja itseään tuntevia johtajia tarvitaan. Nyt on hyvä ajankohta kehittää itseä ja ydinporukkaa. Valmennus ja valmentaja auttavat reflektion taitoon, valmennusmetodinkin ydin on sitä. Valmennusprosessista saa mallia ja taitoa harjaannuttaa itseä ja muita. Valmennus auttaa myös käyttämään reflektoinnin keinoa ihmisten johtamisessa.
Avainsanat: johtajuuden kehittäminen, reflektio, johtamistaito, johtaminen, executive coaching, johtamisvalmennus, ajatuskumppani
